Suomeksi  ::  In English

  
 Ulkomaankauppa
 Kuljetukset
 Kuljetusmuodot
 Infrastruktuuri
 Tärkeimmät väylät
 Palvelutaso
Ennusteet
 Kehittämistarpeet
 Liikennepolitiikka
 EU-taso
 Kansallinen taso
 Materiaalia
 Lähdeaineistoa
 Materiaalipankki
 Esite
 Yhteistyöryhmä
 Tavoitteet
 Jäsenet
 Tee kehittämisehdotus
 

Kasvavatko kuljetusten määrät tulevaisuudessa?

Maailmantalouden taantuma vähensi tavarakuljetuksia voimakkaasti vuosina 2008 ja 2009. Kyseessä oli kuitenkin tilapäinen ilmiö, ja kuljetukset lähtivät taantuman päätyttyä kasvuun. Talouden kehityksestä jatkossa on kuitenkin hyvin erilaisia arvioita. Ympäristön ja erityisesti ilmastonmuutoksen osalta tilanne sen sijaan jatkossa pahenee. Yhdessä nämä kaksi tekijää tekevät kuljetusmäärien ennustamisen hyvin vaikeaksi.

Maailmanlaajuisesti kuljetusten kasvuun ja sijoittumiseen vaikuttavat merkittävimmin seuraavat tekijät:

• Globalisaation vaikutuksesta tavaran tuotanto ja kulutus eriytyvät maantieteellisesti toisistaan entistä voimakkaammin, mikä lisää kokonaiskuljetussuoritetta. Eriytyminen ei johdu enää pelkästään väestön ja raaka-aineiden eri sijainneista, vaan yhä enemmän edullisen työvoiman sijainnista.

• Maailman väestön kasvusta syntyvä kulutuskysynnän kasvu

• Kehittyvien talousalueiden nopeasti nouseva kulutus- ja investointikysyntä sekä niiden oman tuotannon ja viennin kasvu

Suomen kannalta merkittäviä tekijöitä ovat arvotavarakaupan ja suuryksikköliikenteen kasvu kansainvälisessä tavaraliikenteessä. Nämä tavaralajit vaativat hyvää logistista palvelutasoa eivätkä ne ole herkkiä reittien kustannuseroille. Taantuman vuoksi Suomen teollisuudessa on tapahtunut rakennemuutosta, jolla on vaikutusta myös ulkomaankaupan kuljetuksiin.
 
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi lokakuussa 2008 laivaliikenteen rikki- ja typpioksidipäästöille nykyistä huomattavasti tiukemmat rajat. Päätös koskee erityisesti mm. Itämerta. Päästörajat tarkoittavat käytännössä siirtymistä raskaasta polttoöljystä dieseliin. Tämän seurauksena merirahtien hintojen on arvioitu nousevan 30 -
50 %. Lisäkustannukset Suomen vientiteollisuudelle olisivat tällöin vähimmilläänkin satoja miljoonia euroja vuosittain. Euroopan parlamentti hyväksyi IMO:n päätöksen mukaisen rikkidirektiivin syyskuussa 2012.
 
Pitkällä aikavälillä Venäjän WTO-jäsenyys ja Venäjän kaupan voimakas kasvu voivat säilyttää Venäjän transitovolyymit merkittävinä. Niistä kilpailevat Suomen kanssa pääasiassa Baltian maat.
  
Suomen tärkeitä kilpailutekijöitä ovat tulevaisuudessa logistiikan ja infrastruktuurin taso, lisäarvopalvelut ja ympäristöasiat. Saksa–Puola -reitillä on suuri potentiaali suorana maakuljetusyhteytenä Venäjän ja EU:n keskusalueiden välillä. Reitin infrastruktuuriin investoiminen nostaa reitin kilpailukykyä. Pitkälläkin aikavälillä reitin pullonkaulaksi jää Valko-Venäjä.


  

  Päivitetty 21.12.2012 | Ulkomaankaupan kuljetusten yhteistyöryhmä |